Metsäradio.

Haluaisitko tunnistaa lintujen ääniä? Nyt tämä on mahdollista, sillä tekniikka on tullut avuksi lintujen lajimääritykseen. Kännykkään voi ladata sovelluskaupasta ilmaisen äänitys- ja tunnistusohjelman - Muuttolintujen kevät, jota Jyväskylän yliopisto käyttää samalla tutkimuksen tekemiseen. Juuri nyt lintujen kevätmuutto on käynnistynyt ja joka aamu korviin saattaa kuulua uusia ääniä. Jyväskylän yliopiston professori Otso Ovaskainen johtaa ainutlaatuista tutkimusta, jossa luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan samaan aikaan ympäri maailmaa. Näin Ovaskainen kertoo lintujen tunnistusovelluksen tämän hetken tilanteesta. Toimittajana oli Asko Hauta-aho.

Metsäradion henkilökuvasarjassa tutustuttiin eläintutkija Sonja Koskeen. Miten hän aikoinaan kiinnostui eläinten persoonallisuudesta ja sen tutkimisesta. Millaiset sattumukset ovat vieneet Koskea ympäri maailman. Mikä nisäkkäiden käyttäytymisessä kiehtoo? Retkikaverina oli Juha Laaksonen.

Luonnonperintösäätiö on tehnyt Pohjois-Karjalassa vähälle aikaa kolmet suojelukaupat. Viimeisin ostos oli myös säätiön itäisin, ja samalla ensimmäinen Ilomantsin alueella tehty suojeluhankinta. Nuorajärven Muokonsaaren luonto on monimuotoista, ja siellä seisovat komeat hongat eivät ole mitään höttöpuuta. Siru Päivinen tapasi suojelujohtaja Anneli Jussilan ja metsiään myyneen Aleksi Kärkkäisen Joensuussa, kun muste ei vielä ollut kauppakirjassa kuivunut. Mitä Anneli Jussila löysi, kun tutustui kauppakohteeseen viime kesän lopulla?

WWF Suomi uskoo, että valtio rahoittaa virtavesikunnostuksia, vaikka valta on vaihtunut. Ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen sanoo, että virtavesikunnostusten tehokkuus on ymmärretty suurimmassa osassa puolueita. Vilhunen muistuttaa, että rahoitusta voi olla tulossa myös EU:sta muun muassa ennallistamisasetuksen vuoksi. Toimittajana oli Mika Moksu.

Suomalaiset hiihtäjät kaatoivat Norjan hiihtokuninkaat heidän omissa Holmenkollenin kisoissaan helmikuussa 1922. Ähtärin Anton Collin voitti ensimmäisenä ei-norjalaisena hiihtäjänä perinteikkään 50 km:n hiihdon. Haapaveden Tapani Niku täydensi norjalaisten kauhuksi Suomen menestyksen toisella sijallaan. Kun suomalainen hiihtomaine syttyi Holmenkollenin- voiton myötä, oli toiminnan aika. Vahva urheiluvaikuttaja Lauri Tahko Pihkala teki aloitteen. Pihkala päätoimitti Suomen Urheilulehteä. Hän julkaisi artikkelin Pohjoismaiset yhteishiihdot. Siinä ehdotettiin Lahtea Suomen Holmenkolleniksi. Näin Salpausselän kisojen aloitteesta kertoo lahtiskigames.com - sivusto ja jatkaa edelleen aiheesta- Lahtelaiset kutsuttiin perustamaan kisajärjestäjäorganisaatiota, Lahden Hiihtoseuraa. Maaliskuussa 1922 Lahden Seurahuoneella kuutisenkymmentä lahtelaisvaikuttajaa päätti perustaa hiihtoseuran. Ja seuraavana talvena 1923 kisattaisiin ensimmäiset Salpausselän Hiihdot Salpausselän harjuilla. Salpausselän stadion oli valmis he

Ylä-Savossa ollaan suupielet messingillään eduskunnan taannoisen päätöksen jäljiltä, Tiilikkajärven kansallispuiston pinta-ala yli tuplaantui ja ulottuu jatkossa Rautavaaralla Metsäkartanon nuorisokeskukselle asti. Laajennos toi kansallispuiston suojiin hieman erilaista maisemaa ja maastoa, kuin aiemmin suojellulla aluella on. Siru Päivinen ajeli Ylä-Keyritty järven rantamaisemiin, ja sai oppaakseen Metsäkartanon toimitusjohtaja Jari Korkalaisen.

Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila. Hän osallistui puisilla hiihtosuksilla Lahden mäkipäiville yli 50 vuotta sitten ja siitä se talvinen harrastus alkoi. Vuosikymmeniä myöhemmin Janne Marvaila palasi takaisin Lahden Hiihtoseuraan työn merkeissä. Karpalon hyppyrimäkien tuntumaan Salpausselällä Jannen kanssa kiipesi Asko Hauta-aho.

Metsäradiossa on näin kevättalvella puhuttu puutarha-asioista, koska monella sormet jo syyhyävät päästä pihahommiin ja puutarhapalstoille. Biologi, tietokirjailija Leena Luoto ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner käyvät vielä yhdellä kävelykierroksella Helsingin Pakilassa sijaitsevalla palstaviljelyalueella. Nyt pohditaan luonnon monimuotoisuutta, jossa palstaviljelijät kunnostautuvat ihan tietämättäänkin. Palstaviljely on hyvä luontoteko - ja ihan parasta kesäteatteria!

Kalkkistenkosken kunnostus Asikkalassa jatkuu. Koskialueelle rakennetaan lisääntymisalueita erittäin uhanalaiselle järvitaimenelle. Nyt käynnistyvässä kunnostuksen kolmannessa ja samalla viimeisessä vaiheessa kutualueita tulee kaikkineen lähes kaksi hehtaaria. Valmistuessaan Kalkkistenkosken odotetaan muodostuvat erittäin merkittäväksi lisääntymisalueeksi Päijänteen ja Ruotsalaisen taimenille. Valtion rahoittamien virtavesikunnostusten tulevaisuus on vaakalaudalla. Tällä hallituskaudella valtio on rahoittanut Nousu-ohjelman turvin kymmeniä kunnostuskohteita eri puolilla maata. Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Tomi Rannan tapasi Asikkalassa Mika Moksu.

Luonnonperintösäätiö saa puheluita yhä useammin myös Itä-Suomesta. Suojeluun tarjottuja kohteita pisteytetään ja parhaita pyritään saamaan suojeluun ripeimmin. Kiteen Suoparsaaresta pohjoiselta Saimaalta on juuri suojeltu melko suuri alue, noin 30 hehtaaria, ja lisää suojelu-uutisia on luvassa kevään mittaan. Siru Päivinen kävi Keski-Karjalan Luonto ry:n Kari Antikaisen kanssa tutustumassa Suoparsaaressa olevaan suojelukohteeseen.

Ainakin puoli Suomea talvehtii vielä lumipeitteen alla, mutta moni kotipuutarhuri haluaisi jo vähitellen upottaa sormet multaan. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner ja biologi, tietokirjailija Leena Luoto vierailivat Helsingin Pakilan palstapuutarha-alueella, joka alkaa vähitellen herätä talviunestaan. Kunhan säät tästä vielä lämpenevät, siellä päästään lumien sulettua keväthommiin. Leena Luoto tarkisti, ettei routaakaan ole siellä juuri ole tylsistyttämässä puutarhalapiota.

Ilta alkaa pimetä, on pikku pakkanen, tyyntä, lähes täysi kuu ja jään päällä ei ole lunta kuin nimeksi. On siis otollinen ilta lähteä luisteluretkelle Raaseporiin. Roger Grundströmin, Riku Lumiaron ja Juha Laaksosen tavoitteena oli päästä kuulemaan suurpetojen ääniä ja lehtopöllön huhuilua. Millaisia havaintoja jäältä illan pimetessä löytyi?

Tämä talvi on ollut säiden puolesta oikukas. Välillä on satanut vettä kuin saavista kaataen, ja osa Suomesta on ollut lähes koko talven ilman lumipeitettä. Lisäksi koko maassa on viime päivinä puhallellut voimakkaita myrskytuulia. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti viimeisimmän puhurin jälkimainingeissa katselemaan, näkyisikö helsinkiläisillä viljelypalstoilla jo yhtään kevään merkkejä, pääkaupunkiseudulla kun lumipeite on huvennut lähes olemattomiin. Mukaansa hän sai biologi ja tietokirjailija Leena Luodon, joka ylläpitää suosittua Puutarhan parhaaksi -Facebook-ryhmää.

Valjakkoyrittäjät ja -koirat ovat kulkeneet haasteesta toiseen. Koronan seurauksena koirilta loppuivat työt ja esimerkiksi Lapissa tuhansien rekikoirien tulevaisuus oli vaakalaudalla. Erilaisten ruokakeräysten ansiosta suurin osa koirista saatiin pidettyä hengissä yli pandemia-ajan. Nyt valjakkokoirilla riittää töitä, kun Lapissa eletään ennätyksellistä turistikevättä. Huolenaiheeksi on sen sijaan noussut ruoan, sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu, joka vaikuttaa jo valjakkoyritysten kannattavuuteen. Urho Ahomaalla on huolehdittavanaan 176 koiraa Saariselän Kuukkelilammella. Apetta kuluu noin sata kiloa päivässä. Se koostuu valmisruokanappuloista, lihasekoitteesta ja vedestä. Ruoka tulee pääosin ulkomailta suurina erinä. Muun teurasjätteen käyttö on vähäistä, koska se pitäisi noutaa teurastamolta erikseen ja sen käsittely koiratarhalla on hankalaa. Nyt porojen teurastamisen yhteydessä menee roskiin satoja tonneja koirille ruuaksi kelpaavaa liha- ja luujätettä. Alueelle toivotaankin teollista toimijaa, jok

Suomi on luontoharrastajien maa. Merkittävä osa tutkimuksia tukevista havainnoista on harrastajien tekemiä. Nyt näitä harrastajia ja havaintojen ilmoittajia kaivataan lisää. Luonnontieteellisellä keskusmuseolla, Luomuksella, on kysely mitä lajiryhmiä suomalaiset havainnoivat, mikä motivoi heitä ilmoittamaan havaintojaan ja toisaalta ja mitkä tekijät lisäisivät heidän mahdollisuuksiaan osallistua havaintojen ilmoittamiseen entistä aktiivisemmin. Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kannustaa testin tekemiseen ja sitten havaintojen keräämiseen ja ilmoittamiseen. Retkikaverina Karjaalla havaintoja kirjaamassa oli Juha Laaksonen. Osallistu siis Luonnontieteellisen keskusmuseon, BirdLife Suomen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen kyselyyn 15.3.2023 mennessä. Kysely löytyy helposti menemällä sivuille. luomus.fi

Metsäteollisuusyhtiö UPM Metsän omistamalla 8 000 hehtaarin suuruisella metsäalueella parannetaan petolintujen suojelua rakentamalla helmipöllöille näätäturvallisia pesäpönttöjä. Talousmetsään tehdään myös tekopesiä kana-, hiiri- ja mehiläishaukoille. Turvallinen helmipöllön pesäpönttö asennetaan tolpan päähän. Tolpan ympärille laitetaan muoviputki, jonka pinnasta näädän kynnet eivät saa otetta. Pöntöt sijoitetaan niin kauas lähipuista, etteivät näädät pääse hyppäämälläkään pesän kimppuun. Sääksisäätiön ja UPM:n yhteistyöstä haetaan oppia vastaaville toimille muuallakin Suomessa. Toimittajana oli Timo Leponiemi.

Yle Areenassa julkaistiin vastikään kuusiosainen podcast- sarja Rakas puu, kaadettu puu. Sarja pohtii suomalaisten ja länsimaalaisten luontosuhteen kehittymistä läpi vuosisatojen. Minna Pyykkö oli metsäretkellä Helsingin Kivinokassa sarjan toisen käsikirjoittajan, historiantutkija Juha Haaviston, kanssa.

Mustarastas ei ole kovin jouluinen lintu, onhan koiras pikimusta ja naaraskin tummanruskea. Musta tarkoittaa viidestä liturgisesta väristä kuolemaa, ja kirkkovuodessa se kuuluu pitkäänperjantaihin eikä joulun syntymäjuhlaan. Mutta nykymaailmassa mustarastas on joulupihan siipikansaa Suomen eteläpuoliskossa niin kaupungeissa, taajamissa kuin viljelyseutujen maalais- ja omakotitalojen pihoilla, joilla lintuja ruokitaan. Vain jokunen prosentti Suomessa pesivistä rastaista talvehtii, mutta määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä moninkertaiseksi ruokinnan ja talvien lauhtumisen vuoksi. Pertti Koskimies kertoo piharastaiden elämästä aamuvarhain, kun tiaislaumakin jo räpistelee ruokintapaikalla. Enää kymmenkunta viikkoa, ja upea rastaskonsertti palkitsee linturuokkijan ruhtinaallisesti.

Kolmekymppinen ranualainen Erno Saukko toteutti pari vuotta sitten unelmansa. Hän vietti vuoden vaeltaen Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa. Retki alkoi elokuussa 2019 Pohjois- Norjasta Jäämeren rannalta ja päättyi samaan paikkaan 366 retkipäivää ja 2500 kilometriä myöhemmin. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan vaellusmuistoista, matkan varrella eteen tulleista yllätyksistä ja reissun luontohavainnoista, joista hän on kirjoittanut myös tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Vuoden vaellus.

Kun myrsky kaataa kunnan metsää, ulkoilureiteille rojahtaneet puut siirretään usein syrjään. Niitä ei välttämättä korjata kokonaan pois, vaikka niistä saisi hyvää polttopuuta. Pitääkö metsän olla ryteikkö, että se säilyisi monimuotoisena? Ja jos metsä kasvaa Natura-alueella, saako sinne edes mennä ulkoilemaan normaalisti? Tällaiset kysymykset ovat tuttuja biodiversiteettikeskuksen johtajalle Petri Ahlrothille. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.