Metsäradio.

Metsäradiossa kerrotaan tänä kesänä Suomen luonnonsuojelun menestystarinoita. Yksi niistä on Lahden kaupungin kupeessa sijaitsevan Vesijärven puhdistuminen. Sata vuotta sitten järvi tunnettiin kirkkaista vesistään ja runsaista kalansaaliistaan, mutta sitten se muuttui valtavaksi jätealtaaksi. Mitä oikein tapahtui? Miten vesistö saatiin vain muutamassa vuosikymmenessä uimakieltoon ja kalat syömäkieltoon? Toimittaja Anna-Kaisa Brennerin haastateltavana on limnologi Juha Keto, joka on tehnyt elämäntyönsä Vesijärven puhdistamisen parissa.

Metsäradio kävi alkukesästä tapamaassa Orvo Öhmania, joka on seurannut Lapin lintuja koko ikänsä. Öhman asui lapsena Enontekiön Hetassa, kun reilut 70 vuotta sitten perheen naapuriin muutti muuan Yrjö Kokko -niminen eläinlääkäri, jonka luontoretkille Orvo-poika pääsi välillä mukaan. Kokosta tuli pian kuuluisuus, kun hän kirjoitti Laulujoutsen-nimisen kirjan, josta tuli alkusysäys nykyisen kansallislintumme suojelemiseksi. Orvo Öhmanin kotimaisemat ovat sittemmin siirtyneet piirun verran etelämmäs Muonioon, jossa lintujen tarkkailu on yhä mukava harrastus. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka sinnittelee tällä hetkellä henkitoreissaan. Sen eliympäristöt ovat pilaantuneet muun muassa rakentamisen, ojitusten ja vaellusesteiden vuoksi. Tämän pitkäikäisen nilviäisen suojelemiseksi tehdään kuitenkin kovasti töitä. Esimerkiksi Pudasjärvellä kunnostetaan virtavesiä, joissa esiintyy jokihelmisimpukkaa. Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksesta kertoo seuraavassa, miten kunnostusta tehdään ja kuinka sen yhteydessä kerätään arvokasta tutkimustietoa. Jutussa selvisi myös, miksi jokihelmisimpukan toinen nimi on karulta kuulostava raakku. Pirkko-Liisa Luhtaa haastatteli Anna-Kaisa Brenner.

Järviruoko eli ryti on monelle kesämökkiläiselle tuttu kasvi. Se on monikäyttöinen, jos osaa hyödyntää kasvin tarjoamat mahdollisuudet, mutta se myös leviää vauhdilla ja on vaikea poistaa, jos se ehtii kunnolla juurtumaan ja valtaamaan alaa. J.Nurmisen säätiön viestintäasiantuntija Säde Mäkipää kertoo, millaisia suunnitelmia on hyödyntää järviruokoa suuremmassa mittakaavassa. Retkikaverina Hangossa oli Juha Laaksonen.

Jokihelmisimpukka eli raakku on pitkäikäinen – se voi elää jopa 200-vuotiaaksi. Ei siis ihme, että vanhimpien eläinten kuoressa voi kasvaa jopa sammalta! Raakku on erittäin uhanalainen ja niin sanottu avainlaji eli hyvin tärkeä eläin koko vesistölle, jossa se elää. Metsähallituksessa työskentelevällä Pirkko-Liisa Luhdalla on pitkä työura raakkututkimuksen parissa. Hänen johdollaan kunnostetaan parhaillaan useita raakun asuttamia virtavesiä. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner käväisi Pudasjärven Haukiojalla ja sai tutustua Luhdan opastuksella tähän ihmeelliseen eläimeen.

Helmipöllö oli aikoinaan Suomen runsaslukuisin petolintu, mutta viime vuosikymmeninä kanta on romahtanut. Emeritusprofessori Erkki Korpimäki on kotoisin Kauhavalta ja tutkinut Etelä- Pohjanmaalla helmipöllöjä jo 50 vuoden ajan. Tänä keväänä alueen helmipöllöjen pesintätulos on kaikkien aikojen huonoin. Siihen vaikuttaa vaihteleva myyrätilanne, mutta myös metsien muuttuminen. Minna Pyykkö oli Kauhavalla metsäretkellä Erkki Korpimäen kanssa.

Orimattilan Luhtikylään on rakennettu yksi eteläisen Suomen suurimmista vesilintukosteikoista. Rakennustyöt saatii päätökseen viime syksynä, ja nyt kosteikko on ihan kokonaan valmis. Työn toteutuksesta vastasi paikallinen metsästysseura, Länsi-Orimattilan Metsästäjät. Kosteikon rakentaminen on ollut mahdollista valtion rahoittaman SOTKA-kosteikkohankkeen turvin. Mutta millainen ruljanssi kosteikon rakentaminen on ja miten kohdeyleisö, eli eläimet ovat sen löytäneet? Mika Moksu lähti luontoretkelle Birdlife Päijät-Hämeen puheenjohtaja Tapani Saimovaaran ja Länsi-Orimattilan Metsästäjien puheenjohtaja Jaakko Mattilan kanssa.

Tunnetko tämän kasvin sarjassa tutustumme tänään vanhaan, kartanoiden pihamaiden pensaaseen terttuseljaan. Mistä ne ovat Suomeen tuotu ja minkä takia niitä on aikoinaan suosittu kartanopuistojen kasveina? Oppaanamme Inkoossa on laulava puutarhuri Mikko Lagerström. Retkikaverina oli Juha Laaksonen.

Se mitä ei tunne, sitä ei kaipaa. Näin pohtii tutkija Nadja Weishaupt. Mutta kun linnuista kiinnostuu, tuo niiden saapuminen paljon iloa- ja toisaalta huolta siitä, miten ne nykymailmassa pärjäävät. Nadja Weishaupt on tutkinut lintuja eri puolilla maailmaa ja on nykyään Suomessa Ilmatieteen laitoksella selvittämässä säätutkien käyttöä lintujen muuton seurannassa. Minna Pyykkö oli linturetkellä Nadjan Suomenlahden rannassa.

Suomen metsä -pyöräilytapahtuma poljettiin viime lauantaina Helsingistä Hankoon. Tapahtuman taustoista ja motiivista kerrottiin viime viikon Metsäradiossa. Kyseessä oli siis hyväntekeväisyystempaus, jonka tuotolla hankitaan suojeltava metsäpalsta Etelä-Suomesta. Toimittaja Petri Rinne oli mukana polkemassa suojeltavaa metsäpalstaa ja tällaiset tunnelmat olivat siis lauantaina.

Suomen Metsä on hyväntekeväisyysaloite, joka sai alkunsa vuoden 2022 alussa. Hankkeen päämäärä on pyöräillä, tai konkreettisesti sanottuna ostaa lahjoituksilla usean hehtaarin kokoinen metsätila, josta tulee luonnonsuojelualue, ja joka tulee sijaitsemaan Etelä-Suomessa. Tempauksen päätapahtuma eli pyöräily Helsingistä Hankoon starttaa lauantaina 27. toukokuuta ja lähtö tapahtuu Helsingistä. Tämän erikoisen hyväntekeväisyystapahtuman puuhamiehet tapasi toimittaja Petri Rinne, nyt avaamme vähän tapahtuman taustoja.

Toukokuussa lintujärvet ovat täynnä ääniä, siipiä ja elämää. Suuri osa järviruovikoiden ja osmankäämiluhtien linnuista pysyy piilossa, mutta ne paljastuvat soidin- ja yhteysäänistä. Pertti Koskimies kuulosteli Parikkalan Siikalahdella taivaanvuohia, kaulushaikaroita, luhtakanoja ja kuoveja, jotka kuuluvat lintujärven tyypilliseen pesimälajistoon. Lisäksi lahdella ja rantapelloilla levähtää vielä tuhansittain valkoposki-, metsä- ja tundrahanhia, jotka jatkavat näihin aikoihin muuttomatkaansa arktiselle tundralle.

Sveitsiläinen lintututkija Nadja Weisshaupt on asunut Suomessa viitisen vuotta. Linnut ovat kiehtoneet häntä jo lapsuudesta asti. Minna Pyykkö on Nadjan kanssa Suomenlahden rannassa arktikatunnelmissa juttelemassa lintujen kevätmuutosta ja siitä, tuntuuko esim allien näkeminen Nadjasta edelleen eksoottiselta. Entä miltä lintututkijasta tuntuu seurata lintujen tuloa, kun samalla niiden väheneminen huolettaa?

Metsäradiossa lähdettiin Nuuksion kansallispuiston välittömään läheisyyteen aistimaan kevätillan tunnelmaa. Aurinko oli hiipinut taivaalla jo lännen puolelle, mutta ilma ei vielä ole viilentynyt. Ympärillä kaikuu kevään riemu, kun kurjet, kaakkurit ja kanadanhanhet täyttävät äänimaiseman. Kuusien varjoissa tilannetta aistivat Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho.

Maaseudun pihapiirit täyttyvät linnunlaulusta sitä mukaa kuin kevätmuutto etenee. Lähiympäristön elinympäristövalikoima, talviruokinta ja pöntöt vaikuttavat paljon siihen, millaista laulukuoroa pihanomistaja saa ihailla. Pertti Koskimies kuulosteli kevätlintuja kahdella pihallaan. Kirkkonummella pihaa ympäröi metsä, ja lintukuoron pääsolisteja ovat rastaat, punarinnat ja tiaiset. Parikkalan piha on Siikalahden lintujärven rantamäellä, ja vieressä on niin lehtoa kuin peltojakin, minkä ansiosta laulukuoro on paljon monipuolisempi.

Toukokuun 10.päivä on vietetty teeveessä ja radiossa muuttolintujen kevättä. Metsäradiossa lähdettiin peukaloisen reviirille, hakkuualueen reunalle. Kuusien jättimäiset juuripaakut nousevat siellä metrien korkeuteen tuulen kaatamien puiden ansiosta. Tässä on peukaloisen maailma. Juuri nyt peukaloinen kuuluttaa reviiriään varsin voimakkaalla äänellä ja sen kuuluvaa uhoa voi havaita myös hieman kauempaa. Itse lintu on vaatimattoman kokoinen ja se piilottelee taitavasti ryteikön keskellä. Tämä on peukaloisen tarina, metsässä hiipivät Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho.

Huhtikuu on luonnossa voimallista aikaa. Joka päivä ympärillemme saapuu uusia muuttolintuja ja ne täydentävät mahtipontista äänimaisemaa. Nyt, jos koska luonnon omaa konserttia kannattaa kuunnella. Parhaat hetket ovat aikaisin aamulla ja päivän kääntyessä iltaan. Nuuksion kansallispuisto on lähellä Helsinkiä ja sen liepeiltä löytyy paljon kevääseen liittyviä ääniä. Tällä kerralla syvennytään hieman isompien lintujen kevääseen. Samalla Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho havaitsevat suolla näkyviä jälkiä vuosikymmenien takaa. Ohjelmassa kuultavat kurjet ja kaakkurit tarttuivat tallenteelle - pyytämättä ja vielä väkevällä keväthuumalla.

Huhtikuun puolivälissä talvi ja kevät ottavat mittaa toisistaan, ja nyt kevät pääsee voitolle. Talven linnuista esimerkiksi närhet ja käpytikat meluavat pesinnän edellä, mutta myös tiaiset, musta- ja laulurastaat ovat aloittaneet konserttinsa. Ensimmäisiä muuttolintujakin on palannut. Pertti Koskimies äänitti ja kuulosteli alkavan kevään merkkejä kotipihallaan Kirkkonummella ja reilun kilometrin päässä kotoaan upeassa vanhassa ikimetsässä, joka on suojeltu lintujen ja muiden eläinten asuinpaikaksi.

Muuttolintujen kevät - on kännykkään ladattava lintujen äänitys- ja tunnistusohjelma, jonka saa ilmaiseksi sovelluskaupasta. Lintuja äänittämällä voi samalla osallistua Jyväskylän yliopiston tutkimukseen. Miten puhelin soveltuu äänittämiseen ja kuinka hyvin sovellus tunnistaa lintuja luonnossa? Asiaan perehtyivät Muuramessa Jyväskylän yliopiston professori Otso Ovaskainen ja toimittaja Asko Hauta-aho.

Metsäradiossa lähdettiin retkelle Helsingin Kaivopuistoon. Laulava Puutarhuri Mikko Lagerström esitteli meille erään suosikkipuunsa, amerikanmustapoppelin. Millaisesta jättiläisestä oikein oli kyse. Sitä oli selvittämässä myös Juha Laaksonen.