Metsäradio.

Yhä useampi hakeutuu eräoppaan opintoihin vanhemmalla iällä. Onko kyseessä uran vaihto, elämänmuutos vai vaan välivuosi? Syitä on yhtä monta, kuin on opiskelijaakin. Vantaalainen Kohtasen pariskunta oli pitkään pohtinut irtiottoa arjesta, mutta nopea päätös eräopaskouluun lähtemisestä yllätti ehkä heidät itsensäkin. Eräänä elokuisena päivänä lääkealalla tutkimuskoordinaattorina työskentelevä Kaisa ja metsätalousinsinöörinä kaupunkiympäristön virkistysmetsänhoidossa toimiva Retu pakkasivat auton ja ajoivat Muonioon. Nyt jo takaisin Etelä-Suomeen palanneen pariskunnan tapasi retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka ensi töikseen kysyi: mikä oli se tuntemus sillä hetkellä, kun auto pysähtyi Olostunturin juurelle ja edessä oli vuoden mittainen hyppy tuntemattomaan?

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon viimeisin valokuvaprojekti on Pohjoistuulen metsä, joka on heidän metsätrilogiansa viimeinen osa. Sen mukana he pääsivät kuvaamaan Värriön luonnonpuistoon, joka oli kuvaajille ikimuistoinen kokemus. Seuraavaksi pääsemme Ritvan mukaan tutustumaan, miltä luonnonpuistossa näyttää. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Ritva Kovalainen on pitkän linjan valokuvataiteilija. Hän on tehnyt 30-vuotisen uransa aikana lukuisia näyttelyitä ja kirjoja erilaisista näkökulmista liittyen metsiin yhdessä valokuvaaja Sanni Sepon kanssa. He saivat viime vuonna valtion tiedonjulkistamispalkinnon työstään. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa Ritva Kovalaista hänen urastaan.

Mitä tehdä kun lumimyrsky yllättää ja suunta häviää? Miten totaalisessa whiteoutissa löytää oikean suunnan? Suomen ehkä tunnetuin löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degerman käy läpi vaaratilanteita mihin hiihtovaeltajat tai retkiluistelijat voivat joutua ja kertoo miten niistä selvitään. Hän käsittelee satelliittinavigaattorin toiminnan ja oikeanlaisen käytön sekä muistelee hetkeä kun häneltä Amazonin sademetsässä GPS pimeni täysin. Vaikka elektroniikka on meillä vahvasti läsnä ja otettu retkikuntien hyötykäyttöön, ei perinteistä karttaa ja kompassia silti ole hylätty. Haastattelun kuvitteellisessa lumimyräkässä suuntaa ottaa Pata Degerman, kun untuvatakkiin sekä myrskylaseihin pukeutunut retkeilytoimittaja Joppe Ranta kiertää mikrofoninsa kanssa kehää.

Tunnista 100 lintulajia on varmaan jo monelle tuttu, mutta oletko kuullut muista 100 lajia -haasteista? Luonnontieteellisellä museolla on viime vuodesta asti ollut 100 lajia -haasteet myös kasveille, sienille ja hyönteisille. Viime syksynä myös perustettiin uusi, koululaisille tarkoitettu 100 lajia -haaste, jossa voi etsiä lajeja mistä tahansa lajiryhmästä. Mitä kaikkia lajeja voi löytää talvisesta luonnosta, siihen meidät johdattaa Luonnontieteellisen keskusmuseon Ronja Saarinen sekä luontokasvattaja Jenni Skaffari ja Taru Lindgren. Myös Terälahden koulun oppilaat Lauri, Eikka ja Ida kertovat lajihavainnoistaan. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Tampereen Terälahdella toimii yksi Suomen luontokouluista. Siellä opetetaan eri-ikäisille lapsille lajituntemusta ja muita tarpeellisia elämän taitoja. Luontokasvattajat Taru Lindgren ja Jenni Skaffari kertovat luontokoulun arjesta. Myös koulun oppilaat Eikka, Lauri, Ida sekä Martti kertovat kokemuksiaan. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Tuusulanjärvi eteläisessä Suomessa on jo muutaman vuoden ajan ollut retkiluistelijoiden paratiisi. Sosiaalisessa mediassakin tunnettu Jäähavaintomiehet tutkii jään koostumusta sekä paksuutta ja auraa järvelle pitkän luistelubaanan, jota ulkoilijat voivat turvallisesti käyttää. Jäähavaintomies Antti Niemi saapui retkeilytoimittaja Joppe Rannan kanssa Tuusulanjärven rantaan juuri, kun tuuli kääntyi ja keli muuttui talviseksi. Järvi oli jäätymässä, vaikka vesi vielä liplatteli rantakivillä, kun kaksikko jutteli jäiden lukemisesta, turvallisesta liikkumisesta ja retkiluistelusta.

Näin talvisin moni ruokkii lintuja pihallaan. Se on mukava tapa tutustua lintuihin, seurata niitä ja tietenkin myös auttaa lintuja selviytymään talven yli. Linnut ovat merkittävästi vähentyneet viime vuosikymmeninä maankäytön muutosten, elinympäristöjen heikkenemisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Uusi tutkimus paljastaa, että myös lintujen talviruokintapaikat ovat vähentyneet Suomessa. Toimittaja Kerttu Kotakorpi jututti tutkimuksesta väitöskirjatutkija Anna Haukkaa Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Leski Ilma Lindgren oli ollut poimimassa Saimaalla Lempiäisen tilan metsässä puolukoita vuonna 1914. Talollinen August Lempiäinen oli suuttunut tästä, vaati saada marjoista korvauksen ja otti marjat. Lindgren haastoi hänet käräjille ja asiaa puitiin aina korkeimmassa oikeudessa asti, joka päätyi vuonna 1920 siihen, että marjojen poiminen toisen maalta ei ollut rangaistava teko. Tämä oli tärkeä ennakkotapaus laintulkinnasta, ja jokamiehenoikeudesta alettiin puhua laajemmin sen jälkeen 1930 luvulla. Miltä jokaisenoikeudet näyttävät vuonna 2025? Siitä juttelevat nyt ympäristöoikeuden professori Kai Kokko ja luontotoimittaja Minna Pyykkö.

Täktominlahden puhdistuminen edellyttää, että ojitettu suoalue ennallistetaan. Siihen tarvitaan maanomistajan lupa ja alueen suurin maanomistaja, Hangon kaupunki, ei ole lupaa myöntänyt. Luontotoimittaja Markku Sipi matkustaa Hankoon kaupunginjohtaja Petra Ståhlin luokse kysyäkseen, mistä kiikastaa.

Täktominlahden juttusarjan toinen osa. Ari Heinilä on siis ponnistellut suon ennallistamisen puolesta 15 vuotta, mutta 10 vuoden kohdalla tapahtui notkahdus ja Ari aikoi luovuttaa. Silloin apuun riensivät ystävät. Hankkeen edistämiseksi perustettiin uusi yhdistys: Minun Mereni Ry. Yksi uuden yhdistyksen jäsenistä on Mikko Salminen, joka osaa puhua kaupunginvaltuutettujen kieltä.

Jos ojitettu suo ei tuota puuta, voisiko sen ennallistaa? Metsäradiossa puhutaan siitä, miten vaikeaksi yksinkertaiselta kuulostava hanke voi muodostua. Hangossa, Täktominlahdella, Ari Heinilä on taistellut yhden ojitetun suon ennallistamisen puolesta vapaaehtoisesti jo 15 vuotta. Luontotoimittaja Markku Sipi lähti tapaamaan Aria selvittääkseen, mistä oikein on kyse.

Kuvitelkaapa sellainen pelto, jolla käyskentelee pimeässä kymmenittäin kauriita ja rusakoita. Ja sitten on hirviä, supikoiria ja vieläpä ilves. Metsäradiossa päästään seuraamaan Riku Lumiaron ja Juha Laaksonen kanssa ilveksen käyttäytymistä Kirkkonummella. On jo pilkkopimeää, mutta havaintoja syntyy.

Rovaniemellä tiedekeskus Pilke tarjoaa kävijöille, niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin, tietoa metsien kestävästä käytöstä ja suomalaisesta metsäsuhteesta. Erityishuomio on lapsissa, leikissä ja yhdessä oppimisessa. Tiedekeskuksen lisäksi saman katon alla toimii eri virastoja. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi ja oppaana Pilkkeessä on tiedekeskuksen päällikkö Heikki Hepoaho.

Metsähallitus julkaisee pian uuden ja mullistavan version Luontoon.fi -palvelustaan. Selainpohjainen täysin uudistettu sivusto tarjoilee luonnon virkistyskäytön koko kirjon käyttäjille karttalähtöisesti. Käyttäjä voi etsiä kohteita kartalta tai hakutoiminnon kautta. Vanhasta poiketen, näyttää uusi Luontoon.fi myös muiden tahojen ylläpitämiä retkikohteita kuin vain Metsähallituksen. Pitkään valmisteltua palvelua pääsivät syksyllä testaamaan ja kommentoimaan myös käyttäjät. Yhdessä tehty ja käyttäjälähtöinen tumaa myös Metsähallituksen palveluomistaja Joel Heino. Hän laittaa koivupuuta kämpän takkaan ja istuu kahvikupin ääreen kertomaan mistä uudessa palvelussa on kysymys. Sumppia ryystää ja mikrofonia pitelee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Ninni Mikkosen tuore väitöskirja tarjoaa useita eri työkaluja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjuntaan. Hän toivoo, että työkalut otettaisiin mahdollisimman laajalti käyttöön ja niistä voi olla apua myös yksittäisille maanomistajille. Tutkija löytää tämänhetkisestä luonnonsuojelun tilasta sekä hyvää että kehitettävää. Toimittaja Kerttu Kotakorpi jututti Ninni Mikkosta.

Ninni Mikkonen on pitkän linjan luontoasiantuntija ja hänen väitöskirjansa kokoaa yhteen kolme eri tutkimusta uran varrelta. Niissä on yhdistelty useita aineistoja luonnonsuojelualueista, soista ja metsistä, luoden kokonaiskuvaa Suomen luonnon monimuotoisuudesta. Tiedon pohjalta on rakennettu työkaluja siihen miten luonnon heikentymistä voisi mahdollisimman tehokkaasti hillitä. Toimittaja Kerttu Kotakorpi kävi jututtamassa tuoretta tohtoria.

“Kun metsäalan ammattilaiset ottavat monimuotoisuusasiat omakseen ja heidän työnantajansa antaa siihen mahdollisuuden, sitten se alkaa toimimaan”. Näin toteaa Metsäkeskuksen Jukka Ruutiainen, joka vei luontotoimittaja Markku Sipin metsäretkelle, “tinttitaipaleelle”. Kyseessä on uusi Tinttimetsä-hanke, joka on suunnattu metsänomistajille.

Teemat ovat mainio lisä retkeilyyn. Reissuja voi monipuolistaa ottamalla kohteekseen erityisen paikan, sen kauneuden, lajiston tai vaikka historian takia. Nyt lähdetään aikamatkalle Vantaan Kuusijärvelle. Siellä nimittäin vuonna 1775 Ruotsin kuningas Kustaa III pysähtyi syömään lounasta. Millaisella karavaanilla kuningas liikkui, mitä hän ylipäänsä teki nykyisen Vantaan alueella ja mahtoiko syödä paikallisia herkkuja? Tätä kaikkea pohtii Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto, joka johdattelee kuulijoita mielenkiintoiselle historiaretkelle liki 250 vuoden taakse. Kuninkaan tavoin hänkin kipuaa mäen laelle maisemia katselemaan. Adjutantin virkaa hoitaa retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Keskellä Evon metsiä opiskellaan metsätalousinsinööriksi. Toisen vuoden opiskelijoille yksi mieleenpainuneimmista tehtävistä oli metsän kulottaminen. Lajiston tieteelliset nimet puolestaan ovat jääneet mieleen vaihtelevasti. Repivääkin metsäkeskestelua opiskelijat pitävät innostavana haasteena. Kerttu Kotakorven haastateltavina on opiskelijat Taneli Ärölä, Pinja Saturi ja Emmi Nenonen.