Metsäradio.

Viro on luontoretkeilijän aarreaitta: komeita kansallispuistoja, sykähdyttävää saaristoluontoa, vaellusreittejä ja lintuvesiä. Luonnossa liikkuja kohtaa siellä kasveja, eläimiä, lintuja ja maisemia, joita Suomesta ei löydy. Viro on myös täydellinen kohde matalan kynnyksen luontoretkeilylle. Kaupunkilomaltakin pääsee helposti piipahtamaan kauniisiin luontokohteisiin. Mikko Virta esittelee uudessa Luontoretkelle Viroon-kirjassaan kohteita Saarenmaalta Peipsijärvelle ja Võrumaalta Narvaan. Mikko Virran tapasi Asko Hauta-aho ja nyt siis lisää Viron luontokohteista ja mielenkiintoisista lajeista.

Ylen Lammaslivessä seurataan parhaillaan lampaiden kesäpuuhia Kolin kansallispuistossa. 12 terhakkaa lammasta hoitaa Lakkalan perinnetilaa syömällä sitä. Kansallispuistossa riittää luonnonravintoa, ja lampaat tekevät tärkeää työtä Metsähallistuksen pestaamina maisemanhoitajina. Lampaista huolehtii viikoittain vaihtuva paimen, ja tällä viikolla se on toimittajamme Anna-Kaisa Brenner, jonka vieraili Lakkalan laitumella. Hänen seurassaan on laidunyrittäjä ja luonnonsuojelubiologi Mariko Lindgren.

Miten turkulainen pärjää Koillismaalla? Voisiko turkulaisesta tulla oikea kunnon kuusamolainen, miten hän soluttautuu joukkoon? Metsäradiossa tutustumme lintuopas Mikko Oivukkaan, joka muutti perheineen Kuusamoon viisi vuotta sitten. Millaista elämä Koillismaalla on ollut, miten työasiat on saatu kuntoon ja mikä Kuusamon maisemissa kiehtoo? Retkikaverina Oivangissa, Junganharjulla, oli Juha Laaksonen.

Aurinkoa, kukkaniittyjä ja lampaita laitumella - voiko olla kesäisempää näkyä? Yle Areenassa seurataan heinäkuussa 2022 viikon ajan lampaiden kesämeinikiä Lammaslivessä eli suorassa striimilähetyksessä Kolin kansallispuistosta. Lampaat ovat siellä kesätöissä hoitamassa vanhaa perinneympäristöä. Tai perinnebiotooppia, kuten termi kuuluu. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi loppukeväästä katsastamassa lammaslaitumen Lieksan Herajärvellä juuri ennen lampaiden saapumista. Hänen oppaanaan on Metsähallituksen biologi Kaija Eisto.

Keskikesän kunniaksi Metsäradiossa tehtiin retki suomalaiseen suomaisemaan. Juhannus on muutaman päivän kuluttua ja kesäyön valoa juhlistetaan silloin mitä upeimmissa maisemissa. Linnaistensuo on Lahden suurin suo ja yksi Lahden suosituimmista virkistysalueista. Sitä reunustavat melko vanhat kuusivaltaiset sekametsät, mutta rauhoitusalueella kasvaa myös mäntyvaltaista puolukkatyypin metsää. Itse Linnaistensuo on rimpipintaisten märkien kuljujen mosaiikki, joiden ympärillä on eriasteisesti kehittyneitä kuivempia kermijuotteja ja mättäitä. Pitkospuilla hiipivät Heikki Setälä ja Asko Hauta-aho.

Moni tietää Punkaharjun huikean kansallismaisemareitin ja on sitä ajellutkin. Harvemmalle on tulleet tutuiksi Savonlinnatien toiselle puolelle Punkaharjun Laukansaareen jäävät tutkimusmetsät, aarnimetsätilkkuineen ja upeine wanhoine puineen. Mitä Luonnonvarakeskus oikeastaan Punkaharjulla tutkii, ja millaisia patikkakohteita Laukansaari Saimaan äärellä tarjoaa? Siru Päivinen löysi oppaakseen Esko Oksan, joka tuntee alueen vuosikymmenten ajalta.

Kun puhutaan metsänhoidosta, puhutaan usein myös rahasta eli minkä verran metsä tuottaa. Usein ansioista ja tuloista vaietaan, mutta nyt on tarjolla mielenkiintoinen laskelma. Sen mukaan jatkuvan kasvatuksen metsä tuottaa selvästi paremmin kuin avohakkuu. Ainakin näin näyttäisi olevan suurmetsänomistaja Timo Kujalan palstalla Heinävedellä. Eli jos omistat metsää ja raha kiinnostaa, kannattaa nyt olla kuulolla. Toimittajana on Markku Sipi.

Kevät kypsyy kesäksi touko-kesäkuun vaihteessa, puhkeaa huumaavaksi linnunlauluksi. Kesän korvalla soi luontomme kaunein konsertti, parhaina solisteinaan viitakerttunen, satakieli, lehtokerttu ja haarapääsky. Nämä neljä kesäntuojaa laulavat kilpaa Pertti Koskimiehen pihalla Parikkalan Siikalahden rantamäellä. Vuoden upein konsertti kestää vain viikon pari, kunnes koiraat vaikenevat pesinnän kiireissä. Juuri nyt on paras aika kuunnella kesää! Lintujen äänitys: Pertti Koskimies

Viro on luontoretkeilijän aarreaitta: komeita kansallispuistoja, sykähdyttävää saaristoluontoa, vaellusreittejä ja lintuvesiä. Luonnossa liikkuja kohtaa siellä kasveja, eläimiä, lintuja ja maisemia, joita Suomesta ei löydy. Kun suomalainen saapuu Helsingistä Tallinnaan laivalla ja astuu maankamaralle satamassa, muuttuu arkkitehtuurin, sykkeen ja tunnelman lisäksi myös luonto. Helsingin kallioiset luodot ja rannat vaihtuvat Tallinnassa hiekkarantoihin ja kalkkikivitörmiin. Pärnussa asuvan suomalaistoimittajan Mikko Virran Luontoretkelle Viroon – 30 kiehtovaa kohdetta on opaskirja Viron upeisiin luontokohteisiin. Mutta miten kiinnostus luontoa kohtaan aikoinaan alkoi - näin kysymykseen vastasi Mikko Virta. Toimittaja: Asko Hauta-aho / Yle

Tarkkasilmäiset sosiaalisen median käyttäjät ovat varmasti huomanneet, että loma-aikoihin monen luonnonystävän Instagram ja Facebook pullistelevat Lapissa otetuista joutsen- ja koskikarakuvista. Kutuniva on tämä Tunturi-Lapissa sijaitseva paikka, joka on helposti saavutettavissa ja jonka kapeassa salmessa talvehtii parhaimmillaan parisenkymmentä kuvauksellista laulujoutsenta. Pirteät koskikarat jo mainittiinkin, mutta mitäs muita eläimiä siellä asustaa? Toimittaja Anna-Kaisa Brennerille paikka ja maisema on hyvin tuttu.

Selkien vaaralla vanhassa perinnepihapiirissä asuva maantieteilijä ja tohtorismies, kalastaja ja luonnon ennallistaja Tero Mustonen on työkseen tuijottanut ilmastonmuutosta silmästä silmään jo kauan. Parhaillaan hän viimeistelee ensi vuoden alkupuolella päivänvalon näkevän YK:n Ilmastopaneelin tuoreimman ohjausraportin Eurooppa-osiota - ja siinä ohessa ennallistaa palkitun Osuuskunta Lumimuutoksen riveissä kymmeniä tuhansia hehtaareja suomalaista luontoa. Siru Päivinen ajeli ylös Selkielle, ja kysyi mitä luonnossa viihtyvä Mustonen miettii kuluneen vuoden saldosta.

Vaikka nyt mennään kohti vuoden talvisimpaa ja kylmintä aikaa, kesästä saa silti haaveilla. Ja tulevista retkistä. Miltä kuulostaisi esimerkiksi pyörävaellus halki eteläisimmän Suomen? Hangon ja Kouvolan väliset pyöräilyyn sopivat reitit on nyt koottu tietopaketiksi nettiin. South by cycle -niminen projekti muokkasi 900 kilometriä pyöräreittejä kartoiksi ja reittisuunnitelmiksi majoitusta ja nähtävyyksiä myöten. Nettisivun avulla voi suunnitella lyhyitä tai vaikka päiväkausien retkiä, ihan miten itselle sopii. Anna-Kaisa Brenner haastatteli Kristiina Vaanoa, joka luotsasi pyöräilyreittiprojektia.

Poroja on totuttu näkemään Lapin maisemissa - aavoilla tunturiylängöillä, mutta poroja on myös huomattavasti etelämpänä. Heikki Joskit asuu Sulkavalla ja hänellä on siellä pieni porolauma. Aiheesta hänen kanssaan keskusteli Asko Hauta-aho.

Timo Hattunen on Kontiorannan lakkautetun varuskunnan eläköitynyt opistoupseeri, reservin yliluutnantti ja hän innostui vapaalle jäätyään puuhaamaan paikallisten riistanhoitoyhdistysten toiminnanjohtajana. Hattuset muuttivat puolisen vuotta sitten Timon vaimon kotipaikalle Tuupovaaran Kokinvaaraan, muuttuiko elämässä maalle muuton myötä jotain muutakin kuin osoite. Näitä asioita Pohjois-Karjalassa selvitteli Siru Päivinen.

23-vuotias kirkkonummelainen Nico Niemenmaa on valittu tämän vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi. Lintujärjestö Birdlifen palkintoperusteissa kiitellään Niemenmaan lintuosaamista ja aktiivista harrastamista. Yksi hänen erityistaidoistaan ja kiinnostuksen kohteista on pesäpoikasten rengastaminen. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Nico Niemenmaan Kirkkonummen keskusmetsässä.

Kalajoen seurakunta jättää sadan hehtaarin paloalueen metsän pikkueläimille Yhteensä Kalajoella paloi heinä-elokuun vaihteessa yli 200 hehtaaria metsää, eli puolet siitä tulee nyt rauhoitetuksi. Paloalue on pääosin seurakunnan omistama. Kirkkoneuvosto päätti marraskuun puolivälissä, että Susinevan 106 hehtaarin alue rauhoitetaan 20 vuodeksi. Toimittaja Juha Virtanen kävi Kalajoella tapaamassa pelastuspäällikkö Pekka Rätyä. Peräti kaksi viikkoa kestänyt metsäpalo ja sen sammutus oli poikkeuksellisen suuri urakka.

Suomessa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan lohestuskulttuuriin keskittyvää erikoismuseota tai -näyttelyä kuten Ruotsin Laxens Hus tai Norjan Namsen Salmon Aquarium. Saamelaismuseo Siidaan Inarissa on tallennettu vähäinen määrä lohestusesineistöä myös Tenojokivarresta. Utsjoen kunnan majoitus- ja ravintolainfra on selvässä nosteessa juuri nyt. Koronaepidemian edesauttamana myös muut kuin lohestavat kansalaiset löysivät Utsjoen. Siksi tavalliselle matkailijalle tulisikin mahdollisimman nopeasti luoda sellaisia luontomatkailu- ja kulttuurikohteita, jotka toisaalta pysäyttävät kulkijan ja toisaalta tukevat seudun kulttuuriperimän säilymistä. Yksi luontevimmista Utsjoen kuntakuvaan istuvista kohteista olisi Tenojoen lohestukselle rakentuva perinnekeskus. Tässä oli lainaus aloitteesta Utsjoen kunnalle, jonka ovat allekirjoittaneet Veikko Guttorm ja Anssi Eloranta. Tarkemmin tähän aloitteeseen syventyvät seuraavassa Anssi Eloranta ja Asko Hauta-aho.

Suomessa ei vielä sähköautoilla kuljeteta puuta metsistä, mutta Ruotsissa alkaa ensi vuonna kokeilu. miten 80 tonnin sähköajoneuvo pärjää puunkuljetuksessa. Meillä Lapissa puolestaan alennetaan hiilidioksidipäästöjä käyttämällä tavanomaista isompia ajoneuvoyhdistelmiä. Ajokilometrit vähenevät, samoin polttoaineen kulutus ja hiilidioksipäästöt. Metsähallitus on saavuttanut jopa yli 10 prosentin päästövähennykset. Ainakaan toistaiseksi sillat eivät ole sortuneet eivätkä tiet painuneet. Kokemukset ovat olleet hyvät, sanoo kehityspäällikkö Jouni Karjalainen. Hänet tapasi Pyhäjoen Palosaaressa toimittaja Juha Virtanen.

Etelärannikolla sijaitsevan Kirkkonummen keskustassa kohoaa kukkula, joka on suurten liikenneväylien puristuksessa. Autoteiden ja rautatien ympäröimän Munkinmäen luonto on kuin villiintynyt puutarha, mutta jo nimikin kertoo, että paikalla on keskiaikaan ulottuva historia. Kukkulan ympärillä lainehti tuolloin vielä merivesi. Kaavoitus ja rakentaminen kutistavat varsinkin pääkaupunkiseudulla asutuskeskusten luontoa, ja samalla on vaarana menettää myös tärkeää paikallishistoriaa. Kirkkonummelaiset kotiseutu- ja luontoaktiivit halusivat nostaa Munkinmäen profiilia, ja niinpä sinne valmistui muutama kuukausi sitten kulttuuri- ja luontopolku. Polku löytyy nykyaikaisesti myös digitaalisena versiona. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti tutustumiskierrokselle Munkinmäkeen oppaanaan antropologi Petra Vairimaa, joka on yksi kulttuuripolun toteuttajista.

Suomalaiset paikannimet ovat välillä hämmentäviä. Karkean ja jopa törkeän kuuloisen nimen taustalla on usein omalaatuinen kansanhuumori tai jokin historiallinen syy. Äänekoskella, Suomen vilkkaimman valtatien reunamalla sijaitsee Ryssänpiilo-niminen paikka. Mitä ihmettä? Eikä nyt olla edes lähellä itärajaa vaan aivan keskellä keskisintä Suomea. Anna-Kaisa Brenner sai vinkin Ryssänpiilosta ja lähti kipuamaan kivistä kalliorinnettä oppaanaan retkibloggaaja Peter Lindenberg.