Politiikkaradio

Politiikassa akateemiset tittelit ovat perinteisesti olleet kovaa valuuttaa. Etenkin presidentiltä on odotettu akateemisia ansioita aina tohtoriksi saakka. Jopa kansanmiehenä tunnettu Timo Soini brändäsi itsensä taannoin maisterisjätkäksi. Ovatko professorit tätä nykyä kadonneet politiikasta? Onko tasavallan presidentti Alexander Stubb aito professorismies, vai tuiki tavallinen johtaja? Minkälaisilla titteleillä politiikassa pärjää? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnan työelämävaliokunta on ajautunut ilmiriitoihin. Onko lakkolakien käsittely mennyt kiirehtimiseksi ja jarruttamiseksi? Joutuuko hallitus pyörtämään aikeitaan rajoittaa lakkoilua? Aiheesta keskustelevat valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sekä valiokunnan jäsenet Niina Malm (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Toimittajana on Antti Pilke.

Kevään 2024 puoluebarometrissä selvä enemmistö suomalaisista on harvinaisen tyytymätön Orpon hallitukseen. Samassa kyselyssä kansalaiset ovat harvinaisen tyytymättömiä myös opposition edesottamuksiin. Onko kansalaisten mielestä koko politiikan kenttä pielessä? Onko Orpon hallitus historiallisen epäsuosittu, vai suhtautuvatko kansalaiset siihen keskimääräisen kriittisesti? Onko suomalaisten suhde politiikkaan kokonaisuudessaan kyynistynyt? Löytyykö puoluebarometrin tulosten perusteella Suomesta yhtään aidosti suosittua puoluetta? Onko RKP joutunut Orpon hallituksen myötä historiallisen syvään kriisiin? Onko suomalainen politiikka puoluebarometrin perusteella muutoksessa? Vieraana on puoluebarometria toteuttavan Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kesäkuun eurovaaleista on puhuttu jopa kaikkien aikojen merkittävimpinä. Politiikkaradio käy läpi mikä on vaaleissa tärkeintä ja mihin suuntaan EU lähivuosina menee. Studiossa professori Johanna Kantola Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Taloustieteen kansainvälisen supertähden Thomas Pikettyn uusi teos Pääoma ja ideologia pureutuu eriarvoisuutta ylläpitäviin talouden rakenteisiin sekä ideologioihin sääty-yhteiskunnista nykypäivään. Teoksessa Piketty kuvaa nykyistä talousjärjestelmää hyperkapitalistiseksi ja ennustaa, että edessä on romahdus, jos talousjärjestelmää ei muuteta tasa-arvoisemmaksi. – Jos emme onnistu muuttamaan nykyistä talousjärjestelmää perusteellisesti oikeudenmukaisemmaksi, kestävämmäksi ja tasa-arvoisemmaksi, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, muukalaisvihamielinen ”populismi” ja sen mahdollinen vaalimenestys voi nopeastikin johtaa vuosien 1990–2020 hyperkapitalistisen, digitalisoituneen globalisaatiokehityksen rajuun romahdukseen, kirjoittaa Piketty. Onko Pikettyn teos taloustieteellinen tutkimus vai romahdusta ennustava poliittinen pamfletti? Nousevatko Pikettyn johtopäätökset tutkimustuloksista ja talousfaktoista, vai poliittisesta näkemyksestä? Keskittyvätkö varallisuus, perinnöt ja pääomatulot nykymaailmassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb allekirjoitti Ukrainassa sopimuksen Suomen tasavallan ja Ukrainan välillä turvallisuusyhteistyöstä ja pitkäaikaisesta tuesta. Mihin presidentti Stubb kytki Suomen? Onko kyseessä Suomen ja Ukrainan välinen yhteisymmärrysasiakirja, vai sitova sopimus? Onko sopimus pelkkää symboliikkaa, vai velvoittaako se Suomea poliittisesti? Solmiko Stubb sopimuksen, jolla Ukraina voittaa sodan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Venäjän Suomeen kohdistaman tiedustelun uhka on Supon arvion mukaan koholla. Kuinka laajaa tiedustelua Venäjä Nato-Suomessa harjoittaa? Keskustelemassa ovat Supon apulaispäällikkö Teemu Turunen ja tiedusteluasioihin erikoistunut historioitsija ja rikostutkija Mikko Porvali. Turusen mukaan Suomi on onnistunut vähentämään Venäjän tiedustelun mahdollisuuksia parin vuoden aikana kovemmalla viisumipolitiikalla ja karkotuksilla. Porvalin mukaan Venäjää kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti Suomen Nato-jäsenyys, harjoitukset ja tänne mahdollisesti sijoitettavat joukot. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue jäi kakkoseksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen sunnuntaisissa paikallisvaaleissa. Onko vaalitulos käännekohta ja demokratian voitto, vai ajautuuko Turkki sisäpoliittisen valtakamppailun kierteeseen? Turkin paikallisvaalien tulosta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi Suomi jarruttelee luonnon suojelemiseen tähtäävissä EU-asetuksissa? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Jenni Pitko (vihr.) ja Katri Kulmuni (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Poliittiset lakot jatkuvat myös huhtikuussa, jolloin painetta lisää vielä hallituksen kehysriihi miljardisäästöineen. Mitä on edessä? Mitkä hallituksen ajamista työmarkkinamuutoksista toteutuvat, mitkä eivät? Mitä SAK lakkoilulla enää hakee? Mitä pitäisi ajatella viime viikkojen oudoista vedoista? Aiheesta puhuvat työmarkkinoihin keskittyneet toimittajat Teemu Muhonen Helsingin Sanomista, Olli Kuivaniemi Kauppalehdestä ja Antti Pilke Politiikkaradiosta. Suora lähetys.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi julkisuuteen Moskovan terrori-iskun tekijöiden olevan radikaaleja islamisteja. Myös Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan tiedusteluviranomaiset ovat sanoneet konserttitaloon tehdyn iskun olevan terroristijärjestö Isis-K:n käsialaa. Onko Venäjän johto tehnyt virhearvion ääri-islamistisen terrorismin aiheuttamasta uhkasta Venäjällä? Liittyykö Isis-K:n terrori Venäjän liittolaisuuteen Syyrian ja Iranin kanssa, vai taannoiseen Tšetšenian sotaan tai neuvostoarmeijan toimiin Afganistanissa? Onko Venäjä islamistiselle terrorismille uusi pyhän sodan rintama ja länsimaita pahempi arkkivihollinen? Ääri-islamistisen terrorismin suhdetta Venäjään analysoi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Muuttuuko kirkon kanta samaa sukupuolta olevien avioliittoihin? Keskustelemassa käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä, Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Pauli Juusela ja kirkon tutkimuskeskuksen dosentti Jyri Komulainen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan auttaminen, Euroopan maiden puolustuksen parantaminen, vihreä siirtymä ja teollisuuden tukeminen huutavat rahaa. Jopa elinkeinoelämä vaatii nyt, että Suomen pitäisi hylätä niukkoja valtiontukia puolustava ja uusia EU-tason rahoitusvälineitä vastustava linjansa. Onko Petteri Orpon hallituksen EU-linja jo vanhentunut? Aiheesta keskustelevat eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Maria Guzenina (sd.), valiokuntavastaavat Aura Salla (kok.) ja Maria Ohisalo (vihr.) sekä valiokunnan jäsen Onni Rostila (ps.). Toimittajana on Antti Pilke.

Kiista paikallisesta sopimisesta on politiikan ikiliikkuja. Eduskunnassa paikallisesta sopimisesta on riidelty ainakin 1990-luvulta lähtien. Mistä paikallisen sopimisen kestoriidassa on kyse? Tarkoittaako paikallinen sopiminen työehtojen heikentämistä vai parantamista? Miksi puhe paikallisesta sopimisesta on vaikeaa, epäselvää, epämääräistä jopa hähmäistä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ne, jotka odottivat paikallisesta sopimisesta ulospääsyä poliittisista lakoista, saivat pettyä. Politiikkaradio pureutuu siihen mitä hallituksen ajama paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaisi, miksi se on myrkkyä ammattiyhdistysliikkeelle ja miksi lakot lopettavaa yritystä ei syntynyt. Aiheesta keskustelevat ammattiliittojen puheenjohtajat, palvelualojen PAMin Annika Rönni-Sällinen ja kuljetusalan AKT:n Ismo Kokko sekä johtaja Janne Makkula Suomen yrittäjistä. Toimittajana on Antti Pilke.

Euroopassa oikeistopuolueet ovat nousseet valtaan joka toisessa EU-maassa. Onko poliittinen valtakamppailu Euroopassa päätymässä oikeiston voittoon? Piirretäänkö kesäkuun eurovaaleissa EU-parlamentin värikartta oikeiston äänillä uusiksi? Kykeneekö radikaalioikeisto rikkomaan sosiaalidemokraattien ja keskustaoikeiston enemmistön Euroopan parlamentissa? Kääntävätkö keskustaoikeistolaiset valtapuolueet selkänsä keskiryhmille? Rakennetaanko hallituksia jatkossa laitaoikeiston tai äärioikeiston kanssa? Politiikan nykytilaa Euroopassa arvioivat Eurooppa tutkimuksen -keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen, sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on puhunut veronkorotuksista. Mitä veroja nyt pitää nostaa ja kuinka paljon? Keskustelemassa Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja PTT-tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen. – Brutaali totuus on, että veroja pitää nostaa, Kangasharju toteaa. Lehtisen mielestä esimerkiksi sähköveroa voisi nostaa, mutta on mahdollista, että myös arvonlisäveroa joudutaan nostamaan. – Hallitus joutuu nyt miettimään mikä on ne ydinasiat, jotka hallitusohjelmasta voidaan pitää, Lehtinen sanoo. Lahtinen arvioi, että hallituksen kaavailema kolmen miljardin euron sopeutustarve on kerralla toteutettuna liian suuri. – Painottaisin veronkorotuksia, mutta leikkauksiakaan ei voida välttää, Lahtinen toteaa. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Suomi todennäköisesti ei ole joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Politiikkaradio ruotii Venäjän ”presidentinvaaleja”, joiden voittaja on jo etukäteen tiedossa, maan itsevaltainen johtaja Vladimir Putin. Studiossa Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen, Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Eemil Mitikka. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eduskunnan kyselytunnilla syytettiin pääministeri Petteri Orpoa (kok.) työmarkkinakaaoksen aiheuttamisesta ja lakkojen jatkumisesta. Te olette toiminnallanne ajaneet työmarkkinat täydelliseen sekasortoon, sanoi vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo. Kaaos pahenee joka päivä, pauhasi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman. Onpa melkoinen sotku, kukahan tämän kaiken siivoaa, siteerasi Petri Honkonen (kesk.) pääministerin vanhaa vaalimainosta. Päättyikö eduskunnan työmarkkinapaini pattitilanteeseen? Väistikö Orpo opposition vyörytyksen, vai hakiko pääministeri selkävoittoa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pääministeri Petteri Orpon esiintyminen Euroopan parlamentin Tämä on Eurooppa -keskustelussa äityi tuliseksi sananvaihdoksi. Erityisen kovaa kritiikkiä Orpo sai hallitusyhteistyöstä parlamentissa äärioikeistoksi niputetun perussuomalaisten kanssa. Onko Orpon hallitus joutunut huonoon valoon EU:ssa? Johtaako energiatehokkuudirektiivi pientalojen pakkoremontteihin? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa keskustelevat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (epp / kok.), Heidi Hautala (greens / vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (s&d / sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.