Politiikkaradio

Sauli Niinistön valtakausi Suomen tasavallan 12. presidenttinä vetelee viimeisiään. Minkälaisena johtajana presidentti Niinistö esiintyi kansalle viimeisessä uudenvuodenpuheessaan? Muistuttiko Niinistö kansalasia maailmanpolitiikan synkistä tuulista vai paremman huomisen merkeistä? Mitä presidentin mielestä on ”suomalaistuminen” erotuksena suomettumisesta? Kenen linjoille Niinistö on tullut puhuessaan Venäjästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Leikkaukset ja työelämän kiristykset hiertävät hallituksen ja ay-liikkeen välejä, ja uudet mittavat lakot uhkaavat. Politiikkaradiossa puhutaan siitä, mitä on odotettavissa ja ravisuttaako rytinä työmarkkinoilla presidentinvaaleja. Kysymyksiin vastaavat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Presidenttiehdokkaista ainakin Olli Rehn (kesk.) ja Jutta Urpilainen (sd.) ovat pitäneet työmarkkinatilannetta esillä. Rehnin mukaan sekä hallituksen että palkansaajaliikkeen olisi nyt syytä pakittaa. Rehn on esittänyt, että hallitus luopuisi ainakin kaavailemastaan ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta, jotta kiistat ratkeaisivat. Missä kulkee presidentillisen arvojohtamisen ja väärän työmarkkinoihin puuttumisen raja? Toimittajana on Antti Pilke.

Minkälaiset ovat asetelmat presidentinvaaleissa vajaa kolme viikkoa ennen vaalipäivää? Kuka presidenttiehdokkaista avaa ensimmäisenä loppukirin? Kenen ehdokkaan intresseissä on jäädyttää peliä? Vai jääkö repivä lopputaisto tyystin näkemättä? Politiikkaradion presidenttianalyysissä presidentinvaalien asetelmia analysoivat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen, Linda Pelkonen ja Antti Pilke.

Yhdeksän presidenttiehdokasta vastaa Politiikkaradion ämpärikysymyksiin. Lähetyksessä käydään läpi presidenttitenttien parhaita paloja. Politiikkaradio lanseerasi ämpärikysymykset eli ämpäristä vedettävät satumanvaraiset kysymykset, jotta ehdokkaista saataisiin selville myös yllättäviä asioita. Ämpärikysymyksiin tässä lähetyksessä on vastaamassa presidenttiehdokkaat Jussi Halla-aho (ps.), Li Andersson (vas.), Alexander Stubb (kok.), Harry Harkimo (liik), Sari Essayah (kd.), Pekka Haavisto, Olli Rehn, Mika Aaltola ja Jutta Urpilainen (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miltä näyttää politiikan vuosi demokratian näkökulmasta? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ja Demo Finlandin johtaja Rilli Lappalainen. Maailma näyttää aika synkältä, mutta Särkkä ja Lappalainen toivovat, että vuosi tuo kehitystä parempaan. Valitettavasti kaikki indikaattorit näyttävät kuitenkin, että demokratiakehitys menee huonompaan suuntaan. Autoritäärinen johtajuus on nousussa. Tänä vuonna käydään vaalit 40 eri maassa. Millaisen presidentin Suomi tarvitsee juuri tässä ajassa? Särkkä toivoo, että Suomen seuraava presidentin pitää olla kylmähermoinen ihminen, jolla on erittäin hyvä stressinsietokyky, hyvin kansainvälinen ja verkottuva henkilö. Toimittajana on Linda Pelkonen.

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen listaa suurimmaksi Venäjää koskevaksi virheekseen aiemman uskonsa siihen, että taloudellisella yhteistyöllä pystytään edistämään Venäjällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Urpilaiselta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä myös kommenteista, joita hän antoi samoihin aikoihin kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Valtiovarainministerinä ollut Urpilainen totesi Kalevan mukaan 15.3., että Venäjän vastaisten talouspakotteiden käyttöönottoa pitäisi välttää viimeiseen asti. Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti hiljattain, että Nato-jäsenyys aiheuttaa ongelmia Suomelle. Tutkijoilta on kuultu viime päivinä jopa arvioita, että Suomea ja Natoa voisi uhata sotilaallinen konflikti jo lähivuosina. Urpilaisen mukaan on tärkeää pitää pää kylmänä. EU-komissaarin tehtävistään virkavapaalla olevan Urpilaisen mukaan pahimpia uhka-arvioita ei pidetä todennäköisinä myöskään EU:ssa. Tentissä on aiheena myös se, yrittääkö SDP tehdä presidentinvaaleista

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) ajaisi presidenttinä Suomea kasvattamaan voimakkaasti puolustusbudjettiaan sekä voimistamaan omaa ase- ja ammustuotantoa. Aaltolan mukaan Naton vaatima puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ei Suomelle Venäjän rajanaapurina riitä. – Ehdottomasti yli kolmeen prosenttiin. Puola on neljässä ja Puolassa ajatellaan tämä asia aikalailla oikein, sanoo Aaltola Politiikkaradion presidenttitentissä. Aaltola kasvattaisi puolustusbudjettia valtion velasta huolimatta. – On helpompi maksaa asioista euroissa kun sitten vuosikymmenen päässä ruumissäkeissä. Jokainen varmaan ymmärtää sen, että sota ei ole leikin asia ja se itse sotiminen maksaa paljon enemmän kuin sen ennaltaehkäiseminen. Aaltola uskoo varustautumisen ja sotatalouden olevan myös piristysruiske Suomen taloudelle. – Aseet ja ammukset menevät Euroopassa tällä hetkellä hyvinkin kaupaksi. (Ase)varastoja ei kannata tyhjentää, niitä kannattaa täyttää. Miksi Mika Aaltola

Politiikkaradion presidenttitentissä on valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Olli Rehn(kesk.).  Rehn kertoo, miten hänen mielestään pitäisi toimia nyt kun Ukrainan tuki on kyseenalaistettu EU:ssa. Rehn myöntää tehneensä yhden virheen suhteessa Venäjään: se liittyy Fennovoiman ydinvoimalaan. Hän kertoo myös mikä on hänen suhtautumisensa Turkin EU-jäsenyyteen, jota hän komissaarina ajoi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto lähti presidentinvaaleihin ennakkosuosikkina, mutta Ylen viimeisimmässä kyselyssä hän jäi yhä selvemmin kokoomuksen Alexander Stubbin taakse. Politiikkaradion presidenttitentissä kysytään, onko Venäjän uhkan leimaama aika väärä Haavistolle. Onko rauhanmiehelle nyt kysyntää? Haavisto vastaa myös siihen, mitkä olivat hänen omat Venäjä-virheensä. Entä harhautuiko hän vihreiden linjalta kommentoidessaan itärajan sulkua? Aiheena ovat myös Yhdysvaltain Suomelle antamat lupaukset ja tentin aikana meneillään olleet laajat lakot. Jos Haavisto olisi nyt Suomen presidentti, puuttuisitko hän työmarkkinoiden tilanteeseen? Haaviston ulkoministeriaikana puhkesi kiista al-Holin pakolaisleirillä olleista suomalaisista. Haaviston epäiltiin rikkoneen virkavelvollisuutta, kun hän yritti siirtää toisiin tehtäviin ulkoministeriön päällikön, joka oli eri mieltä leirillä olleiden auttamisesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, että Haavisto syyllistyi lainvastaisuuksiin, mut

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah ei halua suoraan tuomita Israelin sotatoimia Gazassa. Tuhansia uhreja vaatineen terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel on pommittanut Gazaa voimalla. Tiedot kuolonuhreista liikkuvat viidessätoista tuhannessa. – On ymmärrettävä, että Hamas on aloittanut tämän, sanoo Essayah Politiikkaradion presidenttitentissä. Essayahin mukaan Israelilla on oikeus turvata omat rajansa ja kansalaistensa turvallisuus. Gazan tilannetta Essayah vertaa Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin. – Olisiko ollut oikein, että Suomi olisi sanonut, että ei näitä terroristeja nyt saa lähteä etsimään, eikä näitä terroristeja pidä saattaa edesvastuuseen näistä pommituksista, Essayah kysyy. Minkälainen ulkopolitiikan arvopohja palvelisi Essayahin mukaan parhaiten Suomen etua? Laittaisiko Essayah itärajan tilanteen kärjistyessä kansainväliset velvoitteet piippuhyllylle? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradion presidenttitentissä on Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.  Harkimo on tehnyt kauppaa Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin kanssa, jotka kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Millaiset suhteet olivat ja voiko niillä olla vaikutusta hänen politiikkaansa? Harkimo kiistää, että vanhat bisnekset vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa ulkopolitiikan tekijänä. Hän korostaa, että Krimin valtaus tapahtui vasta sen jälkeen kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerit. Harkimo kertoo millaista Venäjä-politiikkaa hän harjoittaisi jos tulisi valituksi Suomen presidentiksi, miten hän pyrkisi vähentämään rasismia Suomessa ja miten ilmastokriisiin pitäisi vastata. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin uusi presidenttikausi ei olisi riski Suomen puolustukselle, vaikka uudesta valtaannoususta on kannettu huolta. Amerikka-mieliseksi julistautuneelta Stubbilta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä, tulisiko Suomesta hänen presidenttikaudellaan Naton kiltti oppilas. Olisiko Suomi valmis tekemään kaiken mitä Yhdysvallat pyytää? Stubbin pääministeriajasta on pian kymmenen vuotta. Hän johti epäonnistuneeksi moittua hallitusta ja hänet syrjäytettiin kokoomusjohtajan paikalta. Stubb sanoi sen jälkeen, että kotimaan politiikka oli hänen osaltaan nähty. Miksi hän haluaa takaisin? Stubb muistetaan joistakin harkitsemattomista heitoista, kuten triathlonkisasta tviittaamisesta, samoihin aikoihin kun Ukrainassa oli ammuttu alas matkustajakone. Olisiko vastaaviin presidenttinä varaa? Entä miten Stubb toimisi, jos tuhannet ihmiset tulisivat luvatta Venäjältä Suomeen metsien kautta? Venäjä-tutkijan tuoreen arvion mukaan Ukraina voi hävi

Harry Harkimo (liik.) johtaa eikä selittele. Jussi Halla-ahon (ps.) Suomi on turvallinen tila. Olli Rehn (kesk.) on vakaa kuin kallio. Alexander Stubb (kok.) yhdistävä tekijä. Ja Jutta on jotta – jotta ketään ei jätetä – sanoo Jutta Urpilainen (sd.) presidenttikampanjassaan. Mistä on hyvä iskulause tehty? Iskevätkö presidenttiehdokkaiden sloganit kuin miljoona volttia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradion presidenttitentissä on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.  Andersson puhuu ydinaseriisunnan puolesta. – Ukrainan sodan myötä uhka ydinaseiden käytöstä on ajankohtaistunut taas ihan eri tavalla mitä se on ollut moneen vuosikymmeneen. Se alleviivaa sen tarpeen edelleen puhua ydinaseriisunnan puolesta, hän sanoo. – Juuri nyt meitä taas muistutetaan kuinka tuhoisia ne aseet ovat koko ihmiskunnalle, hän toteaa. Presidenttitentissä keskusteltiin myös Gazan sodasta, Suomen itärajasta, feminismistä, rasismista ja ylipäällikön tehtävistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon mukaan uhkakuvalla siirtolaisten jäätymisestä Suomen itärajalle pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Politiikkaradion presidenttitentissä Halla-aho sanoo että skenaario ei ole Suomen itärajalla realistinen. – Tämä on enemmän sellaista nyyhkypopulismia, jolla pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Me voimme katsoa mitä rajalla tapahtuu. Ei siellä ole hankeen jäätyneitä ihmisiä, sanoo Halla-aho. Halla-ahon mukaan Suomen ei pidä tehdä mitään raja-alueelle tuleville ihmisille. Ainoastaan estää heidän pääsynsä Suomeen. Politiikkaradion presidenttitentissä on perussuomalaisten presidenttiehdokas, kansanedustaja ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.). Miksi Halla-aho siunasi perussuomalaisten yhteistyön Putin-mielisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa? Tuleeko Venäjä haastamaan Natoa sotilaallisesti? Onko Halla-aholla nollatoleranssi rasismille? Irtisanoutuuko Halla-aho perussuomalaisten presidenttiehdokkaana korkeimman oikeuden tuomion vuonna

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Käsittelyssä olivat SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nyt:in vaihtoehdot Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjetille. Käytiinkö eduskunnassa tasokas talouskeskustelu budjettivaihtoehdoista? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) käänsi keskustelun paikoin puhtaaksi retoriikaksi? Onko valtiovarainministeri valinnut tyylikseen ”hyökkäys on paras puolustus”? Mihin Purra pyrki puhuessaan oppositiosta himoverottajina? Onko kyseessä samanlainen argumentti kuin taannoinen puhe Nato-kiimaista poliitikoista? Kuinka usein eduskunnassa ylipäätään puhutaan himosta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Pol

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää. Eli kyse on eduskunnan äänestyksistä, joissa ei noudateta puoluekuria. Mistä asioista tällä vaalikaudella voi tulla omantunnon kysymyksiä? Onko kysymys vähemmän omastatunnosta ja enemmän poliittisesta pakoilusta, kun joku asia julistetaan omantunnon kysymykseksi? Aiheesta puhuvat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Kim Berg (sd.) ja Sari Tanus (kd.). Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 2023. Sari Tanus taas pani lähes kymmenen vuotta sitten vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan lääkäreillä olisi oikeus omatunnonsyihin vedoten kieltäytyä tekemästä abortteja. Miksi sana ”omatunto” on Tanukselle keskeinen osa politiikkaa? Röntgenhoitajana työskennellyt Kim Berg taas joutui pitkäaikaisena ay-aktiivina hankalaan paikkaan, kun hän äänesti eduskunnassa hoitajaliitto Tehyn vastustaman potilasturvallisuuslain puolesta. Miten vaikeaa oli

YK:n ilmastokokous eli COP28-kokous alkaa torstaina Dubaissa. Politiikkaradiossa vieraana kokoukseen osallistuvat ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia, joka toimii kokouksessa EU:n pääneuvottelijana ja Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Annukka Saari. Honkatukia lähtee kokouspaikalle kolme päivää ennakkoon, koska ensimmäisenä alkaa kova vääntö siitä, mitä asioita tuossa kokouksessa käsitellään. EU:n tavoite on Honkatukian mukaan varmistaa, että kokouksessa puhutaan vahvasti päästöjen vähentämisestä ja siitä että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. – Eri mailla ja maaryhmillä on hyvin erilaisia tavoitteita tämän kokouksen suhteen. Kehittyvien maiden pääasiallinen tavoite on varmistaa, että ilmastotoimiin ja ilmastotuhoihin on rahoitusta, Honkatukia kertoo. Saari lähtee suomalaisten yritysten kanssa ilmastokokoukseen pitämään esillä teknolgisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisuun. – Tämä kuulostaa suomalaisten yritysten kannalta myös mahdollisuudelta. Tekn

Turvapaikanhakijoiden masinointi itärajalle sai Suomen varpailleen. Rajaturvallisuuden varmistamiseksi hallitus sulki itärajan rajanylityspaikat Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Myös koko itärajan sulkemista on vaadittu. Voiko Suomi hätätilan nojalla sulkea koko itärajan? Miksi apulaisoikeuskansleri sai ryöpyn niskaansa hänen torpattuaan itärajan sulkemisen? Onko rajaturvallisuuteen liittyvä aggressiivinen someviestintä osa Venäjän hybridivaikuttamista? Onko apulaisoikeuskansleriin kohdistunut arvostelu astumista Venäjän virittämään hybridiansaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.