Tiedeykkönen

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Proteiiinista on tullut trendiruoka. Kauppojen hyllyt notkuvat siitä tehtyjä rahkoja, juomia ja patukoita. Tiedeykkönen tutkii ovatko ne oikeasti tarpeen vai saammeko proteiinia riittävästi ruokavaliostamme. Kuuntele mitkä proteiinimyytit pitävät paikkansa ja mitkä ovat harhaluuloa. Haastateltavina ravitsemuterapeutti Anette Palssa ja ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopistosta. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Laura Koso.

Yksi kvanttimekaniikan oudoimmista ilmiöistä on tunneloituminen: hiukkanen voi päästä seinän läpi, vaikka se on klassisen fysiikan mukaan mahdotonta. Mistä tämä johtuu? Ilmiö ennustettiin jo vuonna 1926 Schrödingerin kvanttimekaniikan perusyhtälössä, mutta Albert Einstein ja monet muut epäilivät pitkään, että kyse oli vain matemaattisesta kuriositeetista. Pian kuitenkin kävi ilmi, että tunneloituminen on todellinen ilmiö. Sitä tapahtuu esimerkiksi auringossa ja radioaktiivisessa alfahajoamisessa. Vuoden 2025 fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin tunneloitumisen osoittamisesta suprajohtavissa sähköpiireissä. Ilmiöön perustuvat Josephsonin liitokset ovat nykyisten suprajohtavien kvanttitietokoneiden keskeisiä rakennusosia. Miten ne toimivat? Haastateltavina ovat fysiikan apulaisprofessori Matti Silveri Oulun yliopistosta ja fysiikan professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Asteroideja etsivä ATLAS-teleskooppisysteemi äkkäsi taivaalta viime heinäkuussa omituisen kohteen. Sen nopeus oli todella suuri ja se näytti tulevan kaukaa planeettakuntamme ulkopuolelta. Pian kävikin ilmi, että kyseessä oli kolmas havaittu tähtienvälinen pienkappale, jonka tiedämme kulkevan Aurinkokunnan läpi. Ensimmäinen oli omituinen 'Oumuamua vuonna 2017 ja toinen komeetta Borisov vuonna 2019. Niihin verrattuna 3I/ATLAS -komeettaa on pystytty havaitsemaan pidempään ja paremmin. Interstellaarisia vierailijoita on todennäköisesti ollut ennenkin, ja niitä pystytään nyt vain löytämään sekä havaitsemaan paremmin kuin koskaan. Tähtienväliset komeetat ovat olleet otsikoissa, koska Harvardin professori Avi Loeb on ilmaissut niiden olevan mahdollisesti avaruusolentojen lähettämiä aluksia. Valtaosa tähtitieteilijöistä suhtautuu tähän hyvin kriittisesti. Mitä tähtienvälisistä komeetoista todella tiedämme? Haastateltavana Atlas-komeetasta tutkimusta tehnyt tähtitieteilijä Antti Penttilä, Helsingin yliopisto Toimitta

Meille kaupataan erilaisia hengitystekniikoita, mutta välillä epäilyttää ovatko ne tarpeen. Erityisesti syvähengitystä suositellaan stressiin ja rauhoittumiseen, mutta sopiiko se kaikille? Kannattaako hengitykseen kiinnittää ylipäätään niin paljon huomioita? Tutkitaan nyt miten hengitys vaikuttaa mieleen ja kehoon. Haastateltavina erikoispsykologi, kipututkija Tage Orenius ja keuhkolääkäri Maria Hollmen. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.

Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön. Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä! Haastateltavana: Tony dos Santos, Euroopan

Tähtitaivas on vaikuttanut kaikkeen kalentereista taiteeseen ja arjen rytmeihin. Kun malttaa olla hetken pimeässä luonnossa, silmä tottuu ja taivas paljastaa tuhansia tähtiä sekä yöllisiä eläimiä. Pimeys on itse asiassa varsin vähän pimeää oikeasti. Satelliittien ja valosaasteen kasvu uhkaavat tätä ainutlaatuista näkymää, joten nyt on paras hetki nostaa katse ylös. Huipputeleskooppien avulla opimme jatkuvasti uutta maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kehityksestä. Niillä löydetään yhä kaukaisempia galakseja ja tähdistöjä, havaitaan uusia eksoplaneettoja muiden tähtien ympäriltä sekä tutkitaan, millaisia olosuhteita elämän synnylle voi olla muualla avaruudessa. Teleskoopit auttavat myös ymmärtämään mustien aukkojen, supernovien ja muiden ääri-ilmiöiden toimintaa sekä kartoittamaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Chilessä, Atamacan autiomaassa sijaitsee maailman suurin keskittymä huipputeleskooppeja, ja niiden avulla opimme jatkuvasti uutta koko maailmankaikkeudesta – mutta nämäkin havainnot ovat

Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse? Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli. Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan. Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.

Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena? Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä? Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Panu Willman

Miten paljon omaa hermostoaan voi säätää? Hermostoon liittyy paljon myyttejä, jotka otetaan totuuksina. Kuinka hermosto toimii ja mihin voi vaikuttaa? Haastateltavina ylilääkäri, neurologi Sami Curtze, neurologi Leena Kämppi ja neuropsykologi Katri Saar. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelu Laura Koso.

Digitaaliset kaksoset ovat tietokoneilla mallinnettuja, mahdollisimman täsmällisiä virtuaaliversioita teknisistä laitteista tai suuristakin systeemeistä. Hurjinta digikaksosta ollaan luomassa maapallosta sekä sen pinnalla mylläävistä ilmiöistä merivirroista sään kautta muuttolintujen käyttäytymiseen. "Destination Earth" -hankkeen avulla voidaan muun tutkimuksen ohella testata "entä jos" -skenaarioita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC vastaa useista osista eurooppalaisessa maapallon kaksosta tekevässä hankkeessa. Kaiken muun ohella siellä hahmotellaan chatbotia, jolta kansalaiset ja päättäjät voisivat kysyä ilmastokysymyksiä. Haastateltava: Jenni Kontkanen, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n digitaalisten kaksosten ryhmän päällikkö. Toimittajana Jari Mäkinen.

Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina. Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella. Toimittajana on Juuso Pekkinen Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen

Mitä elimistössämme ja mielessämme tapahtuu, kun ramppikuume nousee? Tiedeykkösessä tutkitaan miksi jännitämme esiintymistä ja minkä vuoksi siitä ei kannata pyrkiä väkisin eroon. On olemassa keinoja, joilla se ei ota liikaa valtaa. Haastateltavat: esiintymisvalmentaja Päivi Arjas, psykologi Marjukka Laurola ja pianonsoiton opettaja Ulla-Emilia Lohi. Toimittaja: Minna Korhonen. Äänisuunnittelija: Laura Koso

Olisiko maallikosta kirurgiksi? Tiedeykkösen Juuso Pekkinen lähti selvittämään sitä, miten uusi teknologia muuttaa kirurgiaa. Lopputuloksena oli se, että toimittaja löysi itsensä kirurginsakset kädessä leikkausmikroskoopin ääreltä. Monissa leikkaussaleissa optiset mikroskoopit ovat vaihtuneet suurentaviin kameroihin ja 3D-näyttöihin. Kameroista saatava digitaalinen kuvasignaali mahdollistaa sen, että kuvaa voi katsella leikkaussalihenkilökunnan lisäksi tekoäly. Teknologia antaa kirurgille myös mahdollisuuden hyödyntää muitakin kuin näkyvän valon aallonpituuksia. Jaksossa vieraillaan Kuopion yliopistollisen sairaalan Mikrokirurgiakeskuksessa tutustumassa kirurgien harjoitteluun ja mikrokirurgian tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavat: Juha Arveli, teknikko ja koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Ahmed Hussein, kliininen koordinaattori / Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus Neurokirurgit Aku Kaipainen ja Ahmad Hafez / Kuopion yliopistollinen sairaala Ville Leinonen, Neurokirurgian professori / Itä-Suomen

Luonnossa esiintyy paljon symmetrisiä muotoja: lumihiutaleet, auringonkukat, ihmisen kasvot. Myös fysiikan säilymislait perustuvat siihen, että maailmassa vallitsee tiettyjä symmetrioita: pallo putoaa maahan joka kerta, kun sen heittää – eikä käyttäydy eri tavoin esimerkiksi ensi maanantaina. Symmetria myös miellyttää meitä: symmetrisiä kasvoja pidetään viehättävimpinä ja usein arkkitehtuurissa ja taiteessa suositaan symmetriaa. Toisaalta samaan aikaan on tärkeää, että maailmassa tapahtuu symmetriarikkoja – itse asiassa koko maailmankaikkeus on pohjimmiltaan symmetriarikon tulosta. Mitä on symmetria? Miksi se rikkoutuu – ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavina ovat fysiikan professori Aleksi Vuorinen ja teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Lokakuun 2025 lopulla taivaalla voi nähdä harvinaisen ja kauniin pyrstötähden. Pari muutakin komeettaa on taivaalla, ja päivittäin ohitsemme viilettää pieniä asteroideja. Lisäksi Aurinkokunnassa on kaukaa tähtienvälisestä avaruudesta saapunut vierailija. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka vilkas pikkukappaleiden liikenne Aurinkokunnassamme käy. Professori Mikael Granvik pohtii asiaa päivittäin. Hän paljastaa tässä Tiedeykkösen jaksossa asteroidien ja komeettojen sielunelämän ja kertoo miksi Maata kiertää enemmän kuin yksi kuu. Mistä aurinkokunnan pienkappaleet ovat kotoisin ja millaisia yllätyksiä muista aurinkokunnista tulevat kappaleet tuovat? Miten asteroidien kaivostoiminta voi mullistaa tulevaisuuden avaruustalouden? Haastateltavana Mikael Granvik, Helsingin yliopisto & Luulajan teknillinen yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Perunaa uhkaa ilmastonmuutos ja taudit. Siksi siitä kehitellään kestävää versiota laboratorioissa. Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden potaatilta oikein vaaditaan? Suomessa on huippututkimusta perunasta. Kehitteillä on kuivuuskausia sekä perunaruttoa kestäviä lajeja. Siinä hyödynnetään geenieditointia. Miten se käytännössä tapahtuu? Haastateltavat: erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja tutkija Santeri Kankaanpää Luonnonvarakeskuksen tutkimuslaitokselta Toimittaja: Minna Korhonen Äänisuunnittelija: Laura Koso

Stigma eli häpeäleima viittaa ilmiöön, jossa henkilöön liitetään taustan, elämäntilanteen tai ominaisuuden vuoksi kielteinen leima. Esimerkkejä tästä ilmiöstä voi olla vaikka se, että työttömyyttä pidetään automaattisesti yksilön omana vikana tai että tietyistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ajatellaan olevan vaarallisia. Tällaiset vahingolliset ja usein harhaanjohtavat stereotypiat syrjivät ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sosiologiassa stigma jäsennetään nykyään usein niin, että huomio kiinnittyy leimatun yksilön tai ihmisryhmän sijaan niihin sosiaalisiin prosesseihin, jotka luovat ja ylläpitävät stigmaa. Stigmaan liittyviä psykologisia ja kognitiivisia prosesseja on yritetty selittää mm. evoluutioteoreettisesta näkökulmasta. Jaksossa avataan stigmaa ilmiönä ja tutustutaan stigman eri lajeihin. Lisäksi kuulet Suomessa vaikuttaneesta Liikalihavuuden vastustamisyhdistyksestä, joka pyrki aktiivisesti liittämään ylipainoon häpeällisiä mielikuvia. Haastateltavina ovat Itä-Suomen yli

Täytyykö viha purkaa fyysisesti? Tekeekö Mozartin kuuntelu lapsista neroja? Tiedeykkösessä tutkitaan pitävätkö tunnetut psykologian myytit paikkansa. Lisäksi perehdytään uskomusten historiaan. Haastateltavana psykologi Minna Miao. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Matias Puumala.

Varmaan jokaisella on joskus ns. palanut käämit teknologian takia. Moni on esimerkiksi töissä joutunut käyttämään epäintuitiivisia tietojärjestelmiä. Joskus palvelun, sovelluksen tai käyttöjärjestelmän päivityksen jälkeen tuntuu siltä, että vanhoja toimintoja on vaikea löytää. Ja miksi ihmeessä jokainen mikroaaltouuni toimii eri logiikalla? Ihmisen ja teknologian välisellä toimivalla vuorovaikutuksella on väliä. Kehnot käyttöliittymät turhauttavat, vievät aikaa ja pahimmillaan uhkaavat käyttäjän terveyttä. Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta tutkii ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Tässä Tiedeykkösen jaksossa Oulasvirta avaa mm. sitä, miten tekoälyn avulla voidaan suunnitella parempia käyttöliittymiä. Haastateltavana: Antti Oulasvirta Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Matias Puumala